19 helmikuuta 2017

Remontti etenee

Olemme päässeet jo siihen vaiheeseen kylpyhuone-, kodinhoitohuone- ja saunaremontissamme, että saamme käydä omassa suihkussa. Niinkuin kaikessa, merkityksen ja arvon huomaa valitettavasti vasta sitten, kun sen menettää. Tuntuupa ihanalta, kun voi harrastaa liikuntaa milloin haluaa ja pääsee sen jälkeen suihkun kautta kotisohvalle rötväämään. Mitä luksusta se onkaan! 

Jotain muutosta näyttää jo onneksi tapahtuneen. Toivottavasti ei tarvitse kovasti arvailla kumpi on ennen ja kumpi jälkeen kuva :)





Vielä on saunan kiuas asentamatta ja lauteet tekemättä, mutta tuntuu siltä, että remontti olisi jo valmis. Olemme saaneet kahden ja puolen vuoden jälkeen siivouskaapin. Nyt siivottavaa riittääkin, kun remonttipölyä tuntuu olevan paikat täynnä. Motivaatio on ainakin kohdillaan, kun saa avata siistin siivouskaapin, josta kaikki tarvittavat löytyy samasta paikasta.




Nyt on tämäkin reikä jo ummessa, eikä tarvitse kovasti enää keittiöstä loikata kodariin mentäessä. Mies laittoi kynnyksenkin juuri paikalleen. Miten palkitsevaa onkaan, kun on saanut purettua viikkoja pöydillä seilanneet, epämääräiset laatikot kaappeihin ja laatikoihin järjestykseen. Arki-illoissa ei ole ollut tekemisen puutetta, mutta kotopuuhailut onkin parasta vastapainoa toimistolla istumiselle. Tykkään!




Meillä on ollut viimeinen viikko joka päivä pyykkipäivä enemmän tai vähemmän. Tämän kasan taltuttamisessa on mennyt päivä, jos toinenkin. Tällä hetkellä kannen saa jo kiinni. Suunta on siis jo tälläkin saralla ylöspäin. 


Onneksi välillä ehtii jo istahtamaankin. Arki-iltoihin on tullut rutkasti lisää aikaa, kun ei tarvitse joka toinen ilta olla kyläreissuilla montaa tuntia (odottaen pyykkikoneen pyörimistä ym). Ystäviäkin on ehtinyt nähdä, kun mieskin on palannut reissutöistä. Arkiralli alkaa taas tasapainottua. Nyt vasta huomaa, kuinka hektinen syksy meillä olikaan. Tämä ystävältä saatu kynttilä muistuttaa minua siitä, että (tätä ruuhkavuosienkin) aikaa kannattaa antaa läheisilleen mahdollisimman paljon, se ei mene koskaan hukkaan (päinvastoin). 
Rentouttavaa hiihtoloman aikaa kaikille!










Vegemessut ja täytetyt kasvispaprikat

Käytiin pari viikkoa sitten serkkutyttöjen kanssa Suomen ensimmäisillä vegemessuilla Helsingissä. Tarjonta oli monipuolista ja tunnelma / tuotteet olivat pelkästään positiivisia. Maistoin ensi kerran mm. nyhtökauraa, joka oli todella maukasta. Olikin hyvä, että maistoin sitä tällä tavoin ensi kertaa, hyvin laitettuna. Jotkut ovat ostaneet nude-nyhtökauraa ja todenneet sen mauttomaksi, mutta kuten kana tai lihakin tarvitsee mausteet, niin nyhtiskin. Jatkossakin vaihtelun vuoksi lihoille, nyhtis on oiva vaihtoehto. Nyhtistä saa myös valmiiksi maustettuna, joten maustaminenkaan ei ole ongelma. 






Sydämeni kuitenkin vei hamppusnacks, johon tutustuin messuilla ja jota ostin mukaanikin. Sopivan suolainen pikkupurtava herkutteluun tai esim. leivän sijaan kahvittelu/teehetkiin. Harmi, kun hamppusnack on vielä sen verran uusi tuttavuus, ettei sitä löydy Keski-Suomesta. Onneksi netin kautta voi nykyään tilata kotiovelle vaikka mitä, joten näitäkin saa verkkokaupan kautta (tämä ei ole maksettu mainos). 




Kolmen kaverin jäätelöt veivät myös kielen mennessään, nämä maidottomat vegemautkin olivat huippuhyviä. Suosittelen testaamaan!




Ostin testauksen vuoksi myös härkistä, jota saa peruskaupoista kautta maan. Härkis on pääosaltaan härkäpavuista tehty ns.vastike nyhtökauralle. Käytin härkistä lihan sijaan täytetyissä paprikoissa, jotka ovat mainio ja täyttävä lounas esim.työpaikkaevääksi. 


Täytetyt paprikat

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen
Valitse tasapohjaisia paprikoita (6kpl) ja "itketä" niitä hetki uunissa, niin etteivät ne pala, mutta ylimääräinen neste valuu paprikan sisälle (joka kaadetaan pois)

Täyte
Tuoreita herkkusieniä 1pkt
2 pientä sipulia 
Paprikan avatut osat pilkottuna
1 pkt Härkis texmex
Raejuustoa
Kreikkalaista jukurttia

Päälle juustoa
Paista n.15-20min






22 tammikuuta 2017

Uusi vuosi ja uudet kujeet



Viimeisestä kirjoituksesta onkin pitkä aika, sillä arki on pyörinyt pitkälti viime viikot työn, päiväkodin ja remontin keskellä. Olemme olleet ilman pyykinpesukonetta ja suihkua nyt kaksi kuukautta, joten illat on olleet kylpyreissuja anoppilaan, naapureille ja sukulaisille. KIITOS kaikille meitä saunottaneille. Ensi viikolla on valoa tunnelin päässä, sillä loppuviikosta saapui odotettu suihkutarvikekuorma. Uskallan jo julkisestikin toivoa, että pääsemme omaan suihkuun loppuviikosta. Oi, mitä luksusta!
Olen erittäin tyytyväinen remonttiväen kädenjälkeen ja joustavuuteen, jotka ovat toteuttaneet kaikki meidän (erikoisemmatkin) toiveet. 


Parasta remontissa on se, että saatiin suurennettua saunaa edes vähäsen

Kodinhoitohuoneen paneleiden alta paljastui kaunis vanha hirsiseinä, joka päätettiin säästää. Työn alla on vielä mitä ikkunan kohtaan laitamme (ideoita otetaan vastaan). Vanhat ikkunanpokat löytyvät edelleen, joten eiköhän siihen jotain kivaa keksitä. Mahdollisesti osaan ikkunaa laitamme peilin. Normaalia lasista ikkunaa tuskin tulee, koska vastapuolella pukuhuonetta on olohuone. Olisi vähän liian jännittävä näkymä olkkarista katsottuna, koska tulevaisuuden suunnitelmissa on tarkoitus paneelit irrottaa olohuoneenkin puolelta. 


Kodinhoitohuoneen kalusteet tilasimme Ikean keittiö-malliston kautta. Toimitus oli supernopea! Nyt minulla onkin seuraavien päivien teemana lastenhoitovastuu. Mies koittaa saada nämä 420kg.n Ikean paketit oikeassa järjestyksesssä kalusteiksi saakka. Tärkeintä on nyt saada ensin koottua kalusteet, joihin tulossa lämmitysvesiputkia piiloon sekä pesuallas- ja pyykinpesuviemäröinnit. 

Käteni jo syyhyävät, että pääsen järjestelemään liinavaatteet ja siivousvälineet omiin, uusiin paikkoihin. Odottavan aika on tunnetusti pitkä!
















19 marraskuuta 2016

Arkiralli alkanut

Jos elämä ennen tuntui hektiseltä, nyt se sitä vasta onkin. Varsinkin, kun viikonloputkin tuntuu olevan täynnä ennakkoon sovittuja menoja. Mies on edelleen reissutöissä, joten  vietän yh-elämää arkisin ja meno on vaan kiihtynyt töiden ja päiväkotielämän aloittamisen jälkeen. Nyt voin sanoa, että tiedän mitä ruuhkavuosilla tarkoitetaan. 

Tähän joulunalusaikaan vielä extrana tulee ns. ylimääräisiä menoja muihin vuodenaikoihin verrattuna. Tuntuu, että viikonloputkin on jo buukattu täyteen menoja loppuvuodeksi saakka. Mutta ne on onneksi kivoja menoja, enkä valita, sillä tänä syksynä on tapahtunut kaikkea kivaa. Olen aloittanut uudessa kivassa työpaikassa, päässyt nuoruusajan ystävien kanssa viettämään aikaa, tytön päiväkotielämä on lähtenyt mutkattomasti käyntiin ja nyt meillä alkaa pitkään suunniteltu remonttikin. 
Ja mikä parasta, mies pääsee joulun jälkeen pitämään loput isyysvapaista, eli arjenpyöritys helpottuu hurjasti! 

Asumme 1930-luvun omakotitalossa, jossa on tehty remontti viimeksi 1981. Joten retrotyyli näkyy joka puolella. Nyt ensisijaisena (sisätila)kohteena on kylpyhuone, kodinhoitohuone ja saunan remontointi. Kävimme jo alkusyksystä valitsemassa laatat ja kaakelit, ja päädyimme hyvin neutraaleihin malleihin ja väreihin. Pukkilan valkoinen ja savenharmaa 20x40 kaakeli ja Cellon kivijäljitelmälaatta 10x10. Näihin päädyttiin siksi, että toive pitkästä "iästä" olisi mahdollisimman hyvin saavutettavissa, kun laatoissa ei ole mitään valmista kuviota eikä kuosia. Pieni kh:n ikkunaseinä tulee harmaalla, muut valkoisella, joten tarvittaessa (jos ja kun muotiväri vaihtuu) yhden seinän voi kaakeloida helposti uudestaan. 

Tänään tyhjensimme kodinhoitohuoneen kalusteista, hyllyistä ja tavarasta. Pesukoneen vielä jätimme ja toivottavasti saisin sitä vielä hetken käyttää remontin aikanakin. Katsotaan miten suihkuton ja pyykinpesukoneeton elämä lähtee rullaamaan. Aika näyttää, pitääkö meidän ryhtyä Possen kaltaiseen suihkuhaasteeseen jossain vaiheessa. 


Tästä se lähtee, hyvästi retrotyyli!



23 lokakuuta 2016

Paluu työelämään

Meillä alkaa nyt uusi elämänvaihe, sillä palaan takaisin työelämään marraskuun alussa. Minua taitaa jännittää enemmän kuin uutta päiväkotilaista. Ajatuksissa pyörii monta kysymystä. Miten aamulähdöt sujuvat? Ehtiikö kukaan päiväkodissa pitämään tarpeeksi sylissä, kun neiti kaipaa sitä erityisesti esim. päiväunien jälkeen? Kuinka hektiseksi meidän elämä muuttuu, kun yhteistä aikaa jää vain muutama tunti päivässä? Kuinka osaan katkonaisten öiden jälkeen omaksua uusia asioita? 

Uusi työ ei itsessään pelota, eikä edes jännitä. Eiköhän senkin omaksu ajallaan, vaikka aikaisempaa kokemusta ei olekaan ko.työstä. En siis palaa yrittäjäksi, vaan ihan normipalkolliseksi. Olenkin odottanut seitsemän vuoden yrittäjyyden jälkeen sitä, että saan palkan ajallaan ja työaika loppuu siihen, kun työpaikan ovi sulkeutuu. Se on jo kuulkaas aikamoista luksusta! Entisessä työssäni ei sinällään ollut muuta vikaa, kuin tämä yrittäjyys-näkökulma. Koen antaneeni sille jo kaikkeni, mitä osaan ja pystyn. Toisin sanoen, mitä haluan uhrata työlleni. En ole kokenut enää pitkään aikaan olleeni "omalla paikallani", joten nyt on aika siirtyä uusiin kuvioihin. Onneksi saan jättää (omalta osaltani) Satiinin osaaviin käsiin, enkä epäile yhtään, etteikö he siinä pärjäisi. 


kuva on hidastaelämää.fi sivuilta

Uskon, että nyt oli oikea aika palata työelämään, vaikka hyvillä mielin olisin kotonakin vielä jatkanut. Näin oli nyt tarkoitettu tällä kertaa. Huomaan jo nyt, että kynnys palata työelämään kasvaa koko ajan. Vaikka olen ollut poissa työelämästä vain 1.7vuotta, sen myötä tuleva muutos jännittää. Mitä se olisikaan sitten, kun aikaa olisi kulunut 3vuotta tai enemmän. Omasta kokemuksestani voisin sanoa, että äitien kannustaminen osa-aikatöihin (niin että se olisi myös taloudellisesti kannattavaa käydä töissä), olisi mielestäni tosi hyvä idea. Tällöin säästyttäisiin tältä "kynnykseltä" siirtyä työelämään. 

Itse aloitan ihan kokoaikaisena työntekijänä samantien, sillä täältä "peräkyliltä" ei ole mitään järkeä hakea 15h/vko sopparia, kun bensoihin ja päivähoitomaksuihin menee koko palkka. Täydellinen tässä elämänvaiheessa olisikin varmaan 30h/vko, jos saisi itse valita.  Varsinkin, kun mieheni jatkaa edelleen reissutöissä ja minun vastuulleni jää päiväkotirumba kokonaisuudessaan. 

Onneksi neiti on tomera ja sosiaalinen tyttö, joten en epäile yhtään etteikö hän sopeutuisi ja saisi uusia kavereita helposti. Nähtäväksi jää kuinka äiti-ihminen sopeutuu. Eiköhän tämäkin oman aikansa ota ja kun rutiinit muodostuu uudestaan, uusi elämänvaihekin varmaan tasoittuu. 


Uusia päiväkotitarvikkeita

21 lokakuuta 2016

Mehevä kanafile ja kasvikset

Pidän kanasta sen eri muodoissa, mutta itse ainakin saan pannulla paistettuna kanan helposti ylikypsennettyä. Ja vaikka kana olisi hyvää paistettuna samantien syödessä, seuraavana päivänä se maistuu jo hirveälle. Joten nykyään suosinkin kanafileiden kypsentämistä uunissa, näin mehevyys säilyy vielä jääkaapissa olon jälkeenkin.

Laita kanafileet uunivuokaan
Voitele fileet kookosöljyllä
Kypsennä uunissa 175 asteessa n.15min

Uunikasviksiin sopivat esim.punajuuri, purjo, lanttu, paprika, tomaatti, porkkana, bataatti, kukka/parsakaali, kesäkurpitsa, sipulit jne.
Keitä kovia kasviksia (esim. porkkana,punajuuri,lanttu) etukäteen höyrykattilassa niin, että ne hieman pehmenevät tai laita ensin uunivuokaan paistumaan 20min ennen muita
Pilko kaikki kasvikset voideltuun uunivuokaan
Lisää kookosmaitoon sekoitettu kananmuna, suola, pippuri kasvisten päälle
Tasoita, ettei kasvikset pala / kypsy epätasaisesti
Paista uunissa n.50-60min
Sekoita välillä ja tarkista kypsyys


Seuraavana päivänä pilko loput kanafileet kuutioiksi ja paista pannulla kasvisten kanssa.


09 lokakuuta 2016

Maidoton, viljaton tuorepuuro

Olen tykästynyt nyt tuorepuuroihin, tämä on tällä hetkellä minun suosikkini. Sopii karkoittamaan makeannälän ja hyvin esim.iltapalaksi. Nam.

1'5dl kookos/mantelimaitoa
2.5rkl chiasiemeniä
Tilkka vaniljauutetta/aromia
Kourallinen marjoja/hedelmäpaloja
Loraus juoksevaa hunajaa

Sekoita hyvin
Laita jääkaappiin tekeytymään esim.yön yli
Nauti kylmänä